Sateenkaaren päässä on aarre!

En tarkoita että meidän tulisi lähteä etsimään sitä lapioiden kanssa sateella. Me vain eksyisimme, kadottaisimme sateenkaaren jonka seurauksena katoaisi myös uskomme aarteen olemassaoloon. Tarkoitan että meidän on mahdollista ajatella sateenkaaren olevan vihje väreistä. Siihen minkä aarteen sitten löydämme väreistä palaan myöhemmin.

Ihminen voi uskoa johonkin joka perustuu kokemukseen.

 

Kuvitellaan hetki ja mennään ajassa taaksepäin tilanteeseen, jolloin ihminen kohtaa ensimmäistä kertaa tulen. Hän ei ymmärrä tulen luonnetta, koska siitä ei ole kokemusta. Ihminen polttaa kätensä tulessa, joka on siis kokemus. Tästä kokemuksesta seuraa automaattisesti tieto, joka näyttäytyy muille ihmisille kummallisuutena, ennenkuin sen heille todistaa. Tätä jatkuu kunnes suurin osa ihmisistä jakaa ymmärryksen, että tuli on olemassa, polttaa ja sitä voi hallita. Lopulta sitä ei tarvitse enää todistaa, sillä kukaan ei enää kyseenalaista sitä.

Lapsetkaan eivät ymmärrä että liesi polttaa, kunnes saavat siitä kokemuksen, tai uskovat vanhempiaan. Pieni lapsi laittaa käden kuumalle levylle vailla ymmärrystä, mitä siitä seuraa — kättä polttaa — syntyy kokemus johon tieto perustuu.

Toinen tapa ajatella jotain jostakin perustuu teoreettiseen perusolettamukseen, johonka usko, olettamus tai väitetty tietäminen pohjataan ja jonka perusteella todistusaineistoa tulkitaan. Luonto ja universumi ovat loistavia esimerkkejä tästä, sillä se miten havaintoja luonnon ja universumin monimutkaisuudesta todisteena tulkitaan, määräytyy metafyysisten perusolettamusten ja kokemusten mukaisesti. Joku sanoo todisteiden viittaavan kehitysoppiin, toinen taas luomiseen.

En sanoisi naturalismin kannattajia, missään nimessä uskovaisiksi, sillä heiltä puuttuu usko yliluonnolliseen, tai usko Jumalaan. Kutsuisin heitä olettavaisiksi sillä perusteella että heidän olettamuksensa universumin alkuperästä eivät perustu henkiseen, sielulliseen tai ruumiilliseen kokemukseen, vaan pohjautuvat ainoastaan metafyysisiin perusolettamuksiin. Näiden olettamuksen perusteella havaintoja sitten tulkitaan ja selitetään.

Pidän itselleni parhaana vaihtoehtona muuttaa perusolettamusta lähtökohdan, sekä kokemuksesta seuraavan johtopäätöksen mukaisesti. Ongelmana on yleisen hyväksynnän kannalta mielestäni kuitenkin se, että kokemusta seuraava tieto ei aina perustu, tai tue perusolettamusta. Lisäksi kokemuksen todellisuuden ja todenperäisyyden eroittaminen harhasta, tai valheesta saattaa muodostua ongelmalliseksi.

Hyvä esimerkki kokemuksesta ja perusolettamuksesta ovat värit ja niiden näkeminen. 

Käytetään hiukan mielikuvitusta! Kuvitellaan ihmiskunta, joka on kokonaan värisokea. Ihmiskunnalla ei ole kokemusta väreistä, vaan kaikki on eri sävyistä harmaata. Koska ihmiskunnalta puuttuu tieto värejen olemassaolosta, niin ei voi olla olemassa perusolettamusta väreistä. Näin ollen kukaan ei kykene edes ajattelemaan värien ylipäätään olevan olemassa. Koko Ihmiskunta uskoo perusolettamuksensa mukaisesti siihen, että on olemassa eri sävyisiä harmaita, joita voi tarkastella ja opiskella teoreettisesti. Ne on luultavasti myös nimetty ja niillä maalataan.

Sitten joku saa kokemuksen väreistä, kaikki kirkastuu kauniiksi ja selkeäksi. Kuinka hän voisi todistaa kaikille muille ihmisille värejen olemassa olon, kun kukaan muu ei ole koskaan saanut niistä kokemusta? Olisiko perusolettamuksen muuttaminen värien suhteen mahdotonta? Kokemuksen saaja joka tapauksessa uskoo värejen olemassaoloon, vaikka muut pitävät häntä hulluna, tai valehteliana.

Erotan Jumalan satuolennoista, juuri perusolettamuksiin ja kokemukseen perustuvaan tietoon vedoten. Jumala on kuin maalari, joka maalaa kauniita ja värikkäitä taideteoksia. Ihminen ei niitä kykene näkemään niin kuin Jumala on ne tarkoittanut, sillä kaikki paitsi Jumalan kohdanneet ihmiset ovat värisokeita.

Kun seuraavan kerran katselet taivaan sateenkaarta, niin ehkä tulet pohtineeksi myös aarretta, jonka värit kätkevät taakseen.

Ville Jordan

Ville Jordan

Olen 26-vuotias varkautelainen mies. Kirjoitan blogiini ajatuksia elämästä ja välillä pohdintoja joistain ajankohtaisista aiheista.
Ville Jordan

Kommentit

Kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php
Read previous post:
Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle!

"Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle!"  Noinhan sitä lapsena virvottiin, mutta aina ei välttämättä muistanut mistä...

Close